B:n haastateltavana Anna Fröman |
Hei Anna! Näyttelysi B-galleriassa käsittelee idoleita. Milloin aloitit työskentelemään aiheen parissa? Miten se alkoi? Aloitin työskentelemään idoliteeman parissa jo 10 vuotta sitten, kun opiskelin Konsthögskolan Valandissa Göteborgissa. Minua kiinnosti ja kiehtoi suhde, joka monilla ihailijoilla oli idoleihinsa. Aloin pohtia minkälaisia idoleita minulla itselläni oli ollut, ja käytin niitä lähtökohtina ja symboleina erilaisissa idoliutta käsittelevissä projekteissa. Idoleitani 1980-luvulla olivat Herrey´s ja Pernilla Wahlgren. Ne eivät ole enää nykyään suurimpia idoleitani, mutta myönnän että pidin niistä. Ovatko idolit olleet aina tärkeitä sinulle? En uskonut että minulla oli edes ollut idoleita, kunnes katsoin valokuvia ja päiväkirjoja siltä ajalta ja huomasin että minulla oli julisteita, levyjä, lehtileikkeitä ja muita idolijuttuja niin kuin useimmilla muillakin lapsilla ja nuorilla. Joten ne olivat varsin tärkeitä minullekin. Keräätkö idolihahmoja? Onko sinulla erityissuosikkeja? En tällä hetkellä kerää mitään, mutta olen kerännyt Herrey´s -bändiin ja Karviseen liittyviä juttuja, hienoja kiviä, kotiloita, posliinikissoja, kirjanmerkkejä, kiiltokuvia, servettejä, karkkipusseja, postimerkkejä ja niin edelleen.
Miten sinut tavoittaa parhaiten? Sähköpostitse mail (at) annafroman.se Tervetuloa myös vierailemaan kotisivuillani www.annafroman.se Mitä näemme sinulta tulevaisuudessa? Aiotko jatkaa idoliteeman kanssa? Sanoin jo vuonna 2001 että olen valmis idoliteeman kanssa. Mutta ei voi olla koskaan aivan varma milloin on valmis jonkun aiheen kanssa. Ne saattavat nousta pinnalle uudelleen. Seuraava näyttelyni on marraskuussa 2008 Falkenbergissä lounais-Ruotsissa. Sinne tulee piirustuksia ja vesiväritöitä, kuvia ja tekstejä, jotka ovat suoraan omasta elämästäni ja vanhoista päiväkirjoistani. Joten mukana tulee olemaan tietysti jotain idoleistakin, hiukan, mutta kuitenkin. Kiitos haastattelusta! Kiitos! Kuvat Frömanin näyttelystä In my Home Town. Haastattelu käännetty ruotsinkielestä. |
Archive for June, 2008
B kiinni juhannuksena |
B on suljettuna 20.6.-4.7. Galleria aukeaa taas 4.7. jolloin on Hannamari Matikaisen näyttelyn avajaiset. Tervetuloa! |
B:n haastateltavana Marie Johnsson |
Marie, sinulla oli toukokuussa Taidehieronta -näyttely B-galleriassa. Näyttely oli lopputyönäyttelysi Turun Taideakatemiasta. Mikä sai sinut kiinnostumaan thai-hierontapaikoista ja miten yhdistät sen omiin töihisi? En sanoisi olevani kiinnostunut itse thaihierontatoiminnasta vaan niihin liittyvistä mielikuvista. Thaihierontapaikkojen näyttelyikkuna-estetiikka näen viehättävänä. Syksyllä 2007 kun olin illalla polkemassa koulusta kotiin ystäväni kanssa, sana Taidehieronta ilmestyi ensimmäistä kertaa mielessäni. Koen sana Taidehieronta sanaleikkinä. Ensin pohdiskelin sanaa vain oman huvin vuoksi. Vasta myöhemmin totesin myös sen monisävyisyyden ja -ulotteisuuden. Taidehieronta sanana, eli näyttelyni nimen on saanut minut tutkimaan Thaimaan kulttuuria ja pohdiskelemaan thaihieronta-aihettani… ja hierontaa ylipäätään. Niiden vaikutteita ilmenee näyttelyni värimaailmassa ja gallerian julkisivussa. Näyttelyn julkisivulla halusin luoda illuusion thaihierontapaikasta vaikka kyse oli taidehieronnasta. Koen että Thaihieronnan ja taiteen liittyvät mielikuvat voisivat rinnastaa eri kohdissa. Esim. galleria ja thaihierontaliike ovat molemmat paikkoja jonne voi olla kynnys mennä sisään. En koe taidemaailmakaan niin viattomalta. Mielestäni taiteilija harvoin pärjääkään myymällä pelkkää taidetta vaan joutuu, halusi tai ei, tarjoamaan muita osaamisalueitaan tai muuttamaan ilmaisuaan. Taidehieronta-näyttelyäni ei ole mielestäni pakko tulkita thaihieronta-mielikuvien kautta. Se on vain yksi tulkintatapa. Näyttelyssäni tapahtuu muutakin, esim. siellä ”hieron” katsojaa kuvamaailmani kautta. Monet eivät edes kiinnittäneetkään erityistä huomiota näyttelynimen thai-vivahdukseen. Taidehieronta voi vaan pelkästään ajatella taiteen avulla tapahtuvaa hierontaa, mikä myös on ollut yksi lähtökohdistani. Minulle on tärkeätä että katsojassakin heräisi kysymyksiä miten taide hieroo ja miten näyttelynimi liittyy näyttelyyn, astuttua sisään näyttelyyni. Näen näyttelyni näyttelyinstallaationa.
Minkälaisia materiaalia ja tekniikoita käytät töissäsi ja miksi? Miten olet löytänyt ne? Maalaan paljon akryylillä ja öljyllä. Koen akryylivärit ihana mattapintaisiksi verrattuna öljyisiin öljyväreihin. Pehmeä sivellin on minulle tärkeätä (siankarvasiveltimet ovat kauheat!). Ei ole väliä jos maalaan kankaalle tai levylle. Levyn huono puoli on sen painavuus. Oletko tehnyt löytöjä viime aikoina? Olen tehnyt paljon värilöytöjä viime aikoina. Esim. vaalean ”persikka-oranssi” väri on viimeinen värilöytöni. Miten kuvailisit töitäsi ihmiselle, joka ei ole vielä nähnyt niitä? Mystinen, tarkkaileva ja melkein pelottavakin maailma esiintyy useammissa maalauksissani. Näiden maalausten aiheet ovat kuvamaailmastani, joka koostuu usein leikkimielisistä ja vahvoista hahmoista ja kasvoista, joilla on halu kommunikoida katsojan kanssa. Tunnelma maalauksissani on melkein sähköinen. Niiden estetiikkaa voisi verrata muotilehtien muotikuviin, joihin usein liittyy tietty outous tai rumuus samalla kun kuva kokonaisuudessaan toimii esteettisesti. Miten sinuun voi ottaa yhteyttä ja onko töitäsi nähtävillä netissä? Toivoisin että saisin kesän aikana omat nettisivut tehtyä. Helpoiten minut tavoittaa sähköpostin kautta. Marie_Johnsson ( a ) yahoo.com Kiitos haastattelusta! Kiitos itsellesi ☺ |
